Why do we want to be so(me)thin(g) (more) ?

Rakastuin tähän kuvaan.

Tänään luin kokeeseen. Makasin vatsallani sängyllä, hiljaisuudessa.
Oli niin hiljaista, että hiljaisuus soi korvissani ja suorastaan vihloi niissä. Ihan totta !

Kävin tänään myös hiihtämässä, en tosin mitenkään erityisen pitkää lenkkiä.
Rakas saliharjoitteluni on saanut lihakseni täydellisen jumiin.
En meinannut edes saada rintaliivejä päälleni, käsi- ja selkälihakseni olivat niin jumissa !
No, tietääpähän ainakin, että lihaksissa tapahtuu jotakin...

Mietin tässä, että nyt, kun olen alkanut harrastaa liikuntaa, olen myös alkanut syödä oikeata ruokaa enemmän. Uskon, että se on ihan hyvä asia, on se kuitenkin normaalia ruokaa, ei mitään epäterveellistä paskaa.
Silti olisi parempi oppia syömään vähemmän...
Kuvitelkaa nyt; kaksi, tai kolme kertaa viikossa salilla, kerran viikossa uimassa ja päälle vielä kaikki hyötyliikunta. Sitten tämän kaiken seuraksi niukasti ruokaa...
--> Unelmavartalo, I'm coming !

Nyt ajattelin mennä suihkuun ja lukemaan vielä vähän, sekä katsomaan televisiota.
Ja syömään iltapalaa...

And here I go again on my own

Moi taas !
Anteeksi pitkä postaustauko, meillä on ollut koeviikko nyt, ja kaikki aika on mennyt lukiessa.
Kuntosalia unohtamatta. (;
Kuuma rakkaus salia kohtaan on säilynyt, I love it !
Tällä viikolla olen käynyt salilla kolme kertaa, viimeksi tänään.
Kaikki väittävät aina, että liikunnasta tulee hyvä fiilis.
Ennen, kun kävin vain lenkillä, olin täysin eri mieltä väitteen kanssa; lenkkeily saa minut vain ja ainoastaan äkäiseksi !
Nyt, kun olen käynyt salilla säännöllisesti, olo on parantunut hurjasti !
Vaikka tänään tulikin läskiahdistusta, olo ei ole enää niin epätoivoinen.
Kaiken lisäksi vanhempani sanoivat minulle tänään, että olen hoikistunut !
Hyvä.

Vaa'assa en ole taaskaan käynyt aikoihin !
Minulla ei ole mitään hajua painostani.
Pelottavaa.
Huomisaamuna voisin astua vaakaan pitkästä aikaa.
Ilmoittelen sitten tänne, että mihin suuntaan paino on mennyt.
----
Kirjoittaessani tätä, mietin jo, kuinka saisin monta kommenttia, jotka kaikki toteaisivat vain, "Kuulostat niin iloiselta! :)".
No olenhan minä osittain ihan iloinenkin.
Äiti vain ärsyttää minua, hokemalla koko ajan jotain kouluun liittyvää paskaa.
Ja ne koulujutut, joissa tarvitsisin hänen apuaan, hän on päättänyt jättää kokonaan minun kontolleni. Sen sijaan esimerkiksi kokeeseen luvun kanssa hän päätti olla hyvin avulias, ja kertoa minulle, minkä verran minun tulisi nyt lukea !
Joo haista vit. mutsi, ihankuin minä noita juttuja kuuntelisin. :)

Äh, että miten typerää angstausta...
Älkää antako sen häiritä.

Ps. Mieelettömän isot kiitokset upeasta uudesta bannerista kuuluvat Choucolatelle !

turhaa

Taas tämä sama jätkä tuli juttelemaan minulle.
Avautumaan.
Tottakai, koska hänellä sattuu menemään nyt huonosti.
Hyvähän minuun on aina silloin turvautua.
Mutta mitä tuollaiseen voi sanoa ?
En minä osaa tehdä muuta, kuin kuunnella.

Kävin tänään kuntosalilla.
Olin siellä noin puolitoista tuntia.
Treenasin rajusti ja jalat pettävät nyt.

Hirvittävän voimaton ja masentunut olo.
Jotenkin yksinäinen.
Tuntuu siltä, ettei kukaan välitä minusta. Ei voi ikinä välittääkään.
Olen jotenkin vain ihan liikaa.
Liian viallinen, liian suuri, liian ruma, liian tyhmä.

Enkä ymmärrä miksi olen niin ärsyyntynyt koko ajan.
Kaikki ärsyttää, jokainen asia ja ihminen.
Olen saanut monesti kuullakin siitä, varsinkin isältäni.
Mikä helvetti minua vaivaa ?!

Haluaisin niin mennä ulos, polttaa tupakkaa, juoda liian monta siideriä.
Kastaa paljaat jalat pistelevään pakkaslumeen, heittää kuperkeikkoja.
Purra ihoon hampaanjälkiä ja viiltää terävällä veitsellä.
Tuntea jotain.
Olla jotain.

Right now, I hate myself.

Istuin tänään koulussa rumalla kivikovalla, narisevalla muovituolilla.
Katselin ihmisiä.
Sillä hetkellä tunnuin vihaavan kaikkea. Minä, joka en normaalisti vihaa mitään.
Vihasin yhtä ihmistä.
Vihasin sitä mirä hän oli sanonut minulle.
Vihasin hänen hoikkaa vartaloaan.
Vihasin omia läskejäni.
Vihasin omia kasvojani.
Ja säikähdin mielettömästi tuota järjetöntä ja vierasta vihaa jota tunsin.
Sillä hetkellä teki vain mieli vetää syvät viillot ranteisiin.

Kävin tänään uimassa.
Loppuviikosta olisi tarkoitus mennä salille pari kertaa.
En ole käynyt vaa'assa noin viikkoon, eikä minulla ole mitään havaintoa siitä, paljon painan.
Hyi, aika ahdistavaa, nyt kun miettii...
Enkä kyllä todellakaan nyt illalla, syötyäni, mene vaakaan.
Se saa odottaa aamua.

Löysin netistä ihanan runon.
Melko pitkä, mutta kannattaa lukea.

Right now,
I hate myself.
I hate everything about me.
I hate that I'm not beautiful,
I hate that I don't feel special,
I hate that I hate myself,
I hate everything about me.
I feel like I have,
This ball of depression,
Pushing down on the top of my lungs,
And my spine.
I don't know what to do,
It makes me feel sick.
And all I want to do,
Is vomit up my emotions.
And I have these notions,
That life isn't worth living,
When you're not living life,
But what is worth living life for?
I feel as if I have this fog,
Covering my brain,
And blinding my eyes,
And I hate it.
I hate feeling like no one cares,
I hate feeling like I've fixed me,
Just to find myself breaking apart.
I hate not knowing exactly how I feel and why,
Because it's all some tangled web.
I hate feeling like I'm going insane,
And there's nothing I can do to stop it.
I hate crying,
and how weak it makes me feel.
I hate feeling like I should be dying,
When my heart doesn't seem to care.
I hate people asking me what's wrong,
Because they're curious,
Not because they actually care.
I hate that when I look in the mirror,
All I can see is this broken wreck of my former self,
Who isn't anything like the person I want to be.
I hate that I never feel good enough,
And that I'm a failure to myself and everyone around me.
I hate that I'm always sick,
And that I never really feel perfectly good.
And if I do,
Someone is always waiting patiently,
To crush it, along with my heart.
I hate having my emotions chase me,
Just to find out I'm chasing them,
And they're leading me in a circle.
I hate it when people tell me something,
But they know they don't really mean it.
And I hate it when people won't admit,
Exactly how they feel,
Because they're just too afraid.
I hate people who have to make stupid jokes,
Every chance they get,
Because they can't handle how they feel.
I hate feeling like I'm the only one on earth,
Who understands how I feel,
Or who even cares.
I hate feeling this way,
And I hate hating everything.
I hate writing poetry,
And then feeling like it's faulty,
Just like me.
I hate being told to be positive,
When I hate it.

Not that muscular

Sain varmaankin miljoona ihmettelevää kommenttia viime postaukseen. :D
Moni mietti, haluanko tosiaan olla niin lihaksikas.
En ikinä halua tuollaisia lihaksia, niinkuin ylimmässä kuvassa.
Kammottavat, ihan liikaa !
Mutta pienet lihakset. Nam, kiitos.

Esimerkiksi nämä.
Onhan tälläkin naisella selvästi vatsa- ja reisilihaksia !
Okei, tässä poseeraa myös tälläinen pikkuruinen kaunotar...
Ketä minä yritin huijata sillä, etten muka haluaisi olla laiha ?!
Hahhah...

Liikkuminen on jäänyt lähes kokonaan, koska olen sairastellut nyt noin viikon.
Ensi viikolla palataan kuitenkin entiseen; uimaan ja salille !

Nyt menen katsomaan leffoja, anteeksi tämä onneton tynkäpostaus...
Idea oli kuitenkin se, etten halua edes tuollaisia lihaksia kuin edellisen postauksen kuvissa olleilla naisilla. Ne olivat vain liioiteltuja esimerkkejä. (:

Ps. Jos joku haluaa väsäillä minulle banneria, olisin iloinen jos ottaisit yhteyttä suoraan sähköpostiini coconut_@luukku.com ! :)

Uusin rakkauteni

Saanen esitellä uusimman rakkauteni; kuntosali.
Nyt olen alkanut käydä kuntosalilla vakituisesti.
Haluan lihaksia.
Enää en välitä olla luuranko, jonka BMI on 15.
Siispä käyn kuntosalilla säännöllisesti ja odottelen tässä tuloksia.
Ajattelin napata itsestäni ennen kuvia nyt tässä vaikka tänään, ja sitten jonkun ajan kuluttua, jos vaikka alkaa jotain tuloksiakin näkyä, niin ottaisin lisää kuvia ja iskisin tänne !
Anteeksi epäselvä selitys, joku hyperenerginen hetki taas käsillä tai jotain.

Lisänimi "Haba" olisi aika mukava itsellekin.

Mietin tässä yksi päivä, mistä nämä energia- ja masennus"kohtaukset" oikein johtuvat.
Voisiko minulla olla kaksisuuntainen mielialahäiriö, tai mielialan aaltoiluhäiriö ? :o
En tiedä, voisi toki tämänkin ottaa puheeksi seuraavan kerran psykalla.
Onko teistä kenelläkään jompaakumpaa noista ?

Nyt lupaan palata blogin pariin taas ahkerammin ! Ihana huomata, että tämän "pikku" tauon aikana lukijat eivät ole kadonneet mihinkään.
Kiitos ! :) Te teette tästä tekemisen arvoista.

i hate this shit

Anteeksi jälleen etten ole kirjoitellut.
Nytkin sain väkisin pakottaa itseni blogiin.
Vaikkei olisi kirjoitusinspistä, niin tuntuu, että petän teidät, jos en kirjoittele kuulumisiani.

Olen lihonut.
Ja menkatkin alkoi, eiköhän tässä ole riittävästi vitutuksen aihetta.
Taidan olla myös vähän ihastunut.
Ällöttävää, kun tuntuu että kaipaus ja tyhjyys täyttää koko kropan sisältä päin.
Lämmin ja tumma ja pakahduttava.

Vatsaan sattuu, ja tällä hetkellä kaikki ärsyttää.
Olen pahoillani, ei irtoa enempää.
Palaan sitten, kun minulla on jotakin älykästä sanottavaa edes jostakin.

Ja hyvää uutta vuotta !
Tämähän on ensimmäinen kerta tänä vuonna kun näyttäydyn täällä. :o
Jatketaan tänä vuonna vahvempina, kaikki yhdessä !
Uusi vuosi, uusi alku.